In house-yhtiöt - oikotie onneen vai harppaus sosialismiin

Vasemman laidan jauhonenut luovat mielikuvaa, että inhouse-yhtiöt pelastavat julkishallinnon työpaikat sekä pelastavat julkistalouden. Oikean laidan seteliselkärankaiset taas luopuisivat, vaikka äidistään kansainvälisille sijoittajille. “Miljoona sinne, miljoona tänne”, hokevat kummatkin kuorossa. Asia on juuri päinvastoin. Avataanpa vähän asiaa.  

Julkisen sektorin omistamat in house-yhtiöt vaarantavat kuntatalouden sekä yksityisten yritysten mahdollisuuden toimia palveluntuottajina. Kunnat, hyvinvointialueet ja valtio ostavat palveluita omistamaltaan yhtiöltä ja vaarantavat vapaan markkinatalouden sekä estävät yksityisten yritysten osallistumisen palvelutuotantoon. In house-yhtiöt ovat henkilökunnalle ja kuntien asukkaille huonoin vaihtoehto, kun julkishallinnon palveluita järjestetään. 

In house-yhtiöiden vaarat tulevat parhaiten esiin, silloin kunta voi hankkia palveluita suoraan omistamaltaan yhtiöltä, eikä palvelusopimusta tarvitse kilpailuttaa. Tämä vaarantaa yksityisten yritysten toiminnan, valinnanvapauden ja vie tehokkuuden palvelutuotannosta sekä palvelutuotannon sparraus puuttuu kokonaan. Siksi on myös tilanteita, joissa palvelut kannattaa järjestää sekä kunnan omana, että yksityisen yrityksen tuottamana. Esimerkiksi terveydenhuollon järjestäminen valinnanvapaus-mallina, jossa terveyskeskuksen rinnalla toimii yksityinen palveluntuottaja palvelusetelin turvin. Tästä oli hyviä kokemuksia muun muassa Kiuruvedellä ennen Sote-uudistusta. Silloin terveyskeskus ja yksityinen täydensivät toisiaan ja kuntalaiset kiittivät. 

Julkisen sektorin kannattaa ensisijaisesti perustaa in house-yhtiöitä toimintoihin, jotka ovat niin sanottua perusinfraa esimerkiksi sähköverkot, rautatiet, maantieverkosto ja valokuituverkot. Yksityisen järjestämänä nämä johtaisivat monopoliasemaan. Perusinfran kohdalla toiseksi paras vaihtoehto on, että kunta tai valtio järjestää palvelun omana tuotantonaan. Jos sähkö- tai vesiverkostoja yksityistetään kilpailutuksiin, pääsevät mukaan myös kansainväliset suuryritykset, jotka eivät maksa veroja Suomeen.

Annetaanko jatkossakin jauhonenujen tai seteleliselkärankaisten johtaa tietämme vai halutaanko päätöksiä Suomen ja kansalaisten parhaaksi?

Marko Huuskonen

Kiuruveden kaupunginhallituksen vpj.

Liike Nyt rp. puoluehallituksen jäsen